Kalaallit Nuanaata avataaneersuunerusunut paasissutissat nalinginnaasut.
Kalaallit Nunaanni klima imaluunniit silap pissusaa issittuuvoq. Kujataani ingammik kangerluit qinnguini kiannerusarpoq, qooqqunilu kujammut sammisuni kiannerullunissaaq orpeqarsinnaasarpoq. Tassa kujataani klima issittup kiannerulaartortaatut/subarktiskitut taasariaqarpoq, taamaattorli issittortaatut nalinginnaasumik sila allanngorartigisinnaasarluni. Tamatigut silaannaq panernerusarpoq, allaat aasaanerani kiassusivianit kiannerusutut misinnarsinnaasarluni.
Maajimiit juulip tungaanut ulloq unnuarlu qaamasarpoq, taamaattumik arsarnerit takussaaneq ajorput, aatsaalli aggustimiit maajip qeqqata tungaanut takussaanerusarlutik. Nalinginnaasumik taartillugu allaaqqitsillugulu arsarnerit takuneqarsinnaapput.
Kujataata ilisarnaatigilluartagai tassaapput sikorsuit. Sikorsuit Sikuiutsoq Avarnarlermiit Tunup sineriaa atuarlugu kujataanut annguttarput, apriilimiillu juulip tungaanut angallannikkut annikinnerusumik annertunerusumilluunniit ajornartorsiortitsisinnaasarlutik. Sikorsuit upernassaq nillataartunngortillugulu isugutattunngortissinnaasarpaat. Qanoq annertutiginersut qanorlu sivisutigisumik kujataaniittarnerat oqaatigiuminaattarpoq, ilaannikkullu angallaviusartut ulikkaartarpaat (kujataamiusut: ”puulukertarpaat”) ilaannikkulli ajornartorsiutaannguassanatik.
Nunami silaannaq iluarisimaarnartarpoq aasaaneranilu kiatsingaatsiarsin-naasarluni. Taamak kiatsigitillugu ippernat iluarusuttaqaat tupinnaannar-tumillu amerlisinnaasarlutik. Ippernat nalinginnaasut saniatigut ippernaq kiisisartoq (similium venustum) sunut tamanut pulartartukasik kikkunnit tamanit uumigineqartaqaaq, taamaattumik tikinnginnermi imalunniit tikikkaanni ippernaaqqutinik pissarsinissaq pisariaqartarpoq. Imaani kangerlunniluunniit angalatilluni ippernaqarneq ajorpoq, taamaattorli silaannaq nillernerulersarpoq, taamaattumik nuffaserumanngikkaanni oqorsaasersulaarnissaq pisariaqarsinnaasarpoq.
Ilaannikkut siallingaatsiarsinnaasarpoq pinngitsoorsinnaasarlunili, taamaat-tumik silagiinnalillaraangat nuna panertaraaq, killormuanillu sivisuumik siallillaraangat suna tamarmi masatsittarilluni. Soorlu Danmarkip aasaa taamaattoq qanoq sialoqartiginissaa naatsorsorunaattarpoq, ukiumiillu ukiumut allanngorarsinnaasarluni, taamaattumik sialussiutilisarnissaq isumatusaarneruvoq.
Kalaallit Nunaanni immakkut silannakkullu taamaallaat angalasoqarsin-naavoq. Ilaqutariit Europamiut tamangajammik biileqartartut nunatsinni angallateqartarput, taammaattumik immami pissutsit eqqarsaatigalugit kalallit milittagartuupput, angalanermullu tunngatillugu aalajangigaat ataqqineqartariaqarlutik. Nalornineq qularnerlu inuunermut ilaalluinnarpoq, taamaammat oqaaseq ”immaqa” atorneqaqaaq, isumaqarsinnaallunilu ”imaassinnaavoq” imaluunniit ”nalunarpoq”, silalu apeqqutaatillugu imaassinnaavoq ullumi aallanngitsoortugut imaluunniit aatsaat aqagu.
Kalaallinut nuannaaqatigiinneq pingaarnerpaajuvoq. Tamatigut illarneq qungujulanerlu atuupput, ilami ernumajuaannarnermiit nuannisaaqatigiinneq pitsaanerummat. Piffissap nuannersumik ingerlannissaa kalaallit kakkaffigilluinnarpaat, angalagaangamillu nallukattanik/inukkanik nassartuaannangajallutik.
Qaqqasiorniaraanni eqqaamasassat pingaarutillit aajuku:
Inneq mianersortumik atorneqassaaq, ikumatitserereeruillu issumik sioqqanillu qamititerinak imermik qamititerinissat eqqaamassavat. Naasunik uumanernik ikummateqarnissat killilersimaaruk, nunamimi naasut naaqqinniartarnerat arriittaqimmat, oqaatigineqartarpormi sermersuup pinngortitami killigisimasaa aatsaat ukiut 50-it qaangiukkangata naasunittartoq.
Kalaallit Nunaanni pinngortitap minguitsuunissaa pingaartinneqariartuinnarpoq, naak piffinni assigiinngitsuni tamatigut malinneqartanngikkaluartoq. Sinerissamut naleqqiullugu kujataani illoqarfiit eqqiluitsuutinneqarnissaat assut pingaartinneqarpoq. Kisianni maligassiuillutit igitassaateqaruit angerlaakkit eqqaavimmullu igillugit – aamma nalaatanni igitassaqaraluarpalluunniit. Igitassat arrortinneqarsinnaasut ujaqqanik matoorneqarsinnaapput qunneeqqanulluunniit iginneqarsinnaallutik. Kalaallit Nunaanni aalisakkat erlavii niaquilu kuunnut tatsinullu iginneqaneq ajorput.
Sivikitsumik sivisuumilluunniit pisuttuarniaruit innersuussutit:
Unnuiffigisannut sumunnarnerlutit qaqugulu uterniarnerlutit nalunaarutigiuk.
Silassaq tusarnaaruk.
Pisuttuarnermik misillittagartuut siunnersuutaat tusarnaarluakkit.
Silarluleriataarnissaa ajutooriataarsinnaanerlu sillimaffigikkit,
sivikitsumilluunniit pisuttuassagaluaruit.
Kisimiinngisaannarit.
Pissutsit ilungersunarsivallaartinnagit uterit.
Piffissaagallartillugu nukissatit sipaakkit
qasuersaarfiusinnaasunillu ujartuillutit.
Ikiueqqaarnissamut atortut pingaarutillit nassartuaannakkit.
Sivikikkaluarpalluunniit oqorsaatissannik sillimmatissannik nassarit.
Atisat qaleriit atukkit, kianneralu naapertorlugu piaarlugit, tujuulummillu oqortumik kavaajaasamilluunniit nammattakkanniititaqarlutit.
Naatsumik oqaatigalugu tassaapput Kalaallit Nunaannut angalaniaraanni paasissutissat pingaarnerit. Kalaallit Nunaannukarniaraanni taamaallaat 20 kg. nassarneqarsinnaapput, eqqaamalluguli uterninni tammajuitsorsiatit immikkullu pisiatit inissaqassammata. Poortuilerussi eqqarsarluaqqilaarisi kuffertersilu oqimaalutaqqillugu. Air Greenland nassatanut oqimaappallaanut malussajaqaaq.
Angalalluarina nuannisarluarinalu!
